suomenhevostamma Aurinkoprinsessa VH21-018-1398
kuvat © Cherie, CC BY-NC 2.0
"Bee", syntynyt 6. kesäkuuta 2021, ikääntyy satunnaisesti
punarautias, 159 cm, kasvattaja Anselmi Salo
omistaja VRL-14042 Nessa, suomenhevostalli Salokannel
kilpailee porrastetuissa päälajinaan esteratsastus, koulutustaso 120 cm
tasolla 7/6, pistein 3062.62 (päivitetty 6. maaliskuuta 2022)
virtuaalihevonen, a sim-game horse
Tarjolla jalostuskäyttöön evm-sukuisille suomenhevosille. Kysy lisää Nessalta!
jälkikasvu nro 2
isä isipappa |
jälkikasvu nro 3
isä isipappa |
isä
Tuminatossu prt, 160 cm |
isänisä
Tiuskailija tprt, 161 cm isänemä
Eriskummallinen prt, 154 cm |
emä
Beeda rt, 154 cm |
emänisä
Kristalliakin Kovempi vprt, 158 cm emänemä
Kuningatar B rn, 151 cm |
Been isä, Tuminatossu, on hevonen.
Prinsessan arvon Salokanteleessa saavuttanut Bee on todellinen hienohelma. Vesilätäkköön ei kävellä, sateisena päivänä mielellään jäätäisiin sisälle kuin mentäisi tarhailemaan, itseasiassa ylipäätään kaikkea, missä voi kastua inhotaan. Askeltakaan tamma ei liiku, mikäli joku jostain puristaa ja kovalla harjalla ei luonnollisestikkaan tämän tamman kupeita kosketella.
Suomenhevosten tapaan Bee on todella herkkä hevonen ratsastaa. Niin ratsastajan vääränlainen paine väärässä kohtaa kuin mahdollisesti puristava satula tai liian kireällä oleva leukaremmi saa höyryn nousemaan tamman korvista. Suomenhevosten tapaan, kun tamman saa puolelleen ja hänen arvonsa tasolla ratsastaa, Bee tekee kaikkensa ja vielä vähän enemmänkin ratsastajan puolesta. Tamma on siis herkkä, mutta ei mahdoton. Punarautias tamma ei ehkä ole kouluratojen paras ballerina, liikkeet eivät ole käsikarvoja nostattavan hyviä, mutta hyppytyylillä tätä tammaa todellakin on siunattu. Tai ehkä ennemminkin hyppytyyliä, ponnistuskykyä ja ketteryyttä tarjonnut salama on iskenyt laiduntavaan Beehen, sillä tamma on todellakin luotu esteradoille. Lukitessaan esteen silmissään Bee menee ja suorittaa. Yhtäkkiä se muuttuu toiseksi hevoseksi, kestää jopa hieman pidätteitä ja puristusta mitä tottavie tarvitaan tämän ruutitynnyrin pidättelemiseen kohti estettä. Reipas, kuuma tamma hyppää mitä vaan, mistä vaan. Se on luotu esteradoille ja nopeana yksilönä se on usein jollei aina kärkikahinoissa mukana.
Hoitaessa prinsessa-Bee on todellakin nimensä arvoinen, satunneista syistä tamman harjakassista ei löydy yhtäkään muoviharjaksilla varustettua harjaa vaan kaikki ovat pehmeimmästä päästä luonnonharjoja. Pehmein harjoin ja ottein hoidettuna tamma on vallan mainio hoidettava, se seisoo paikoillaan tai korkeintaan mupeltaa heinää karsinanpohjasta. Eläinlääkäriä ja kengittäjää joutuu vähän valitsemaan, täytyy miettiä joku, joka toimii aina hellästi ja rauhallisesti niin vaikeita tilanteita ei pääse edes syntymään. Tietynlaisilla toimintatavoilla toimiessa tamma on helppo hoidettava, mutta jos väärin tai vahvasti toimii, saa Beestä esiin myös itse pirun.
Suomenhevosten tapaan Bee on todella herkkä hevonen ratsastaa. Niin ratsastajan vääränlainen paine väärässä kohtaa kuin mahdollisesti puristava satula tai liian kireällä oleva leukaremmi saa höyryn nousemaan tamman korvista. Suomenhevosten tapaan, kun tamman saa puolelleen ja hänen arvonsa tasolla ratsastaa, Bee tekee kaikkensa ja vielä vähän enemmänkin ratsastajan puolesta. Tamma on siis herkkä, mutta ei mahdoton. Punarautias tamma ei ehkä ole kouluratojen paras ballerina, liikkeet eivät ole käsikarvoja nostattavan hyviä, mutta hyppytyylillä tätä tammaa todellakin on siunattu. Tai ehkä ennemminkin hyppytyyliä, ponnistuskykyä ja ketteryyttä tarjonnut salama on iskenyt laiduntavaan Beehen, sillä tamma on todellakin luotu esteradoille. Lukitessaan esteen silmissään Bee menee ja suorittaa. Yhtäkkiä se muuttuu toiseksi hevoseksi, kestää jopa hieman pidätteitä ja puristusta mitä tottavie tarvitaan tämän ruutitynnyrin pidättelemiseen kohti estettä. Reipas, kuuma tamma hyppää mitä vaan, mistä vaan. Se on luotu esteradoille ja nopeana yksilönä se on usein jollei aina kärkikahinoissa mukana.
Hoitaessa prinsessa-Bee on todellakin nimensä arvoinen, satunneista syistä tamman harjakassista ei löydy yhtäkään muoviharjaksilla varustettua harjaa vaan kaikki ovat pehmeimmästä päästä luonnonharjoja. Pehmein harjoin ja ottein hoidettuna tamma on vallan mainio hoidettava, se seisoo paikoillaan tai korkeintaan mupeltaa heinää karsinanpohjasta. Eläinlääkäriä ja kengittäjää joutuu vähän valitsemaan, täytyy miettiä joku, joka toimii aina hellästi ja rauhallisesti niin vaikeita tilanteita ei pääse edes syntymään. Tietynlaisilla toimintatavoilla toimiessa tamma on helppo hoidettava, mutta jos väärin tai vahvasti toimii, saa Beestä esiin myös itse pirun.
01.03.2022 Prinsessa-Bee ja herne (kirjoittajana Nessa)
Tallin hevosmäärän kasvaessa päätin hankkia meille paikallisesta hevosalan koulusta ratsuttajaharjoittelijan. Ajattelin, että hän voisi ottaa allensa tallimme kokeneempia kilpahevosia, kilpailla niillä muutamia startteja ja saada kokemusta. Itse kerkeäisin siis keskittymään enemmän nuoriin lupauksiin. No, olin väärässä. Ratsastaja ei ehkä ollutkaan sillä tasolla, mitä hän itse oli ajatellut.
Aurinkoprinsessa oli ensimmäinen ajateltu ratsu, loppujen lopuksi vaihdettiinkin ratsuja päikseen, mutta kerron siitä kohta. Ajattelin, että kyllä ratsuttajaharjoittelija karsinassa Been kanssa pärjää, että itse voisin samalla varustaa tamman toistaiseksi ainoan jälkeläisen, Arskan. No, eipä pärjännyt. Siellähän Bee mökötti karsinan kulmassa korvat tiukasti liimattuna niskaan ja polki jalkaa, kun harjoittelijani koitti sen kylkeä rivakasti harjata. Kävin neuvomassa, selitin tamman olevan todellatodella herkkä, näytin ihan kädestäpitäen miten minä sitä hoidan ja miten se reagoi. Selvä, uudestaan Arskan hoitoon. Hetken kuluttua harjoittelija käveli luokseni kädet levällään ja totesi, ettei harjaamisesta tule mitään. No, olin jo varustanut oman ratsuni, joten riimu päähän ja hevonen seinään kiinni odottamaan ja Been luokse.
Harjasin reippaaseen tahtiin, mutta hyvin hellästi tamman ja ai että, se nautti. Prinsessa oli korvat hörössä hoitamassa vuoroin karsinan seinää ja vuoroin käsivarttani. Satula selkään ja suitset päähän, suojat jalkoihin ja menoksi. Seuraava ongelmaetappi oli liikkeelle lähdössä; selkään päästiin molemmat ongelmitta, mutta Bee ei kumma kyllä halunnut liikkua mihinkään. Tässä välissä vihelsin pelin poikki ja vaihdoimme ratsuja, vaikka Arska nuori onkin, se on paljon anteeksiantavaisempi. Kävimme yhdessä pitkän maastoreissun askellajeineen ja tulimme siihen päätökseen, että huomenna harjoittelija saa allensa vieläkin vähän kokeneempia hevosia. Jätetään nämä herkkisprinsessat, kuten Bee, vähän myöhemmäksi.
Tallin hevosmäärän kasvaessa päätin hankkia meille paikallisesta hevosalan koulusta ratsuttajaharjoittelijan. Ajattelin, että hän voisi ottaa allensa tallimme kokeneempia kilpahevosia, kilpailla niillä muutamia startteja ja saada kokemusta. Itse kerkeäisin siis keskittymään enemmän nuoriin lupauksiin. No, olin väärässä. Ratsastaja ei ehkä ollutkaan sillä tasolla, mitä hän itse oli ajatellut.
Aurinkoprinsessa oli ensimmäinen ajateltu ratsu, loppujen lopuksi vaihdettiinkin ratsuja päikseen, mutta kerron siitä kohta. Ajattelin, että kyllä ratsuttajaharjoittelija karsinassa Been kanssa pärjää, että itse voisin samalla varustaa tamman toistaiseksi ainoan jälkeläisen, Arskan. No, eipä pärjännyt. Siellähän Bee mökötti karsinan kulmassa korvat tiukasti liimattuna niskaan ja polki jalkaa, kun harjoittelijani koitti sen kylkeä rivakasti harjata. Kävin neuvomassa, selitin tamman olevan todellatodella herkkä, näytin ihan kädestäpitäen miten minä sitä hoidan ja miten se reagoi. Selvä, uudestaan Arskan hoitoon. Hetken kuluttua harjoittelija käveli luokseni kädet levällään ja totesi, ettei harjaamisesta tule mitään. No, olin jo varustanut oman ratsuni, joten riimu päähän ja hevonen seinään kiinni odottamaan ja Been luokse.
Harjasin reippaaseen tahtiin, mutta hyvin hellästi tamman ja ai että, se nautti. Prinsessa oli korvat hörössä hoitamassa vuoroin karsinan seinää ja vuoroin käsivarttani. Satula selkään ja suitset päähän, suojat jalkoihin ja menoksi. Seuraava ongelmaetappi oli liikkeelle lähdössä; selkään päästiin molemmat ongelmitta, mutta Bee ei kumma kyllä halunnut liikkua mihinkään. Tässä välissä vihelsin pelin poikki ja vaihdoimme ratsuja, vaikka Arska nuori onkin, se on paljon anteeksiantavaisempi. Kävimme yhdessä pitkän maastoreissun askellajeineen ja tulimme siihen päätökseen, että huomenna harjoittelija saa allensa vieläkin vähän kokeneempia hevosia. Jätetään nämä herkkisprinsessat, kuten Bee, vähän myöhemmäksi.
VIRTUAALITALLI, VIRTUAALIHEVONEN