kuvat © AK
"Hottis", syntynyt 1. kesäkuuta 2021, ikääntyy satunnaisesti
kulomusta, 166 cm, kasvattaja Johanna Kuisma
omistaja VRL-14042 Nessa, suomenhevostalli Salokannel
kilpailee porrastetuissa päälajinaan esteratsastus, koulutustaso 120 cm
tasolla 7/6, pistein 3053.13 (päivitetty 6. maaliskuuta 2022)
virtuaalihevonen, a sim-game horse
Tarjolla jalostuskäyttöön evm-sukuisille suomenhevosille. Kysy lisää Nessalta!
jälkikasvu nro 3
emä tammamamma |
isä
Lintukallio trn, 160 cm |
isänisä
Kalliopyy trn, 162 cm isänemä
Linnunlaulu m, 158 cm |
emä
Harmooni klm, 164 cm |
emänisä
Harmonikka m, 166 cm emänemä
Kuunlilja mrn, 160 cm |
Hottiksen isä, Lintukallio, oli varsin komea, ison laukan ja poikansa tavoin ison egon omaava yksilö. Kilparatojen pohjia kuluttanut ori on nähnyt kaiken, se on kilpaillut isoissa messuhalleissa ja pienissä kotikisoissa. Ori edusti suomenhevosta myös ulkomailla muutamaankin otteeseen omistajansa toimiessa ratsuttajana ulkomailla asuville esteratsastajille. Herkkä ori lopetettiin sen ollessa parikymppinen, jälkeensä se on jättänyt kapasiteetikkaita ja hyväpäisiä jälkeläisiä.
Isänisä, Kalliopyy, oli jokapaikanhöylä, joka toimi niin este- kuin kouluradoilla. Se ei ollut mikään yhden lajin stara vaan tasainen suorittaja. Tasapainoinen laukka ja loistava pää tekivät Kalliopyystä suositun jalostusorin, vaikka se ei liikeihme ollutkaan. Ori oli hyvää "vanhanlinjan" suomenhevoskasvatusta, elämänsä aikana se ei juurikaan sairastellut ja lopuksi orin kohtaloksi koituikin vanha ikä. Kalliopyy lopetettiin 29-vuotiaana, jälkeensä se kerkesi jättämään kymmenen kaunista varsaa.
Reipasluontoinen Linnunlaulu oli kuvankaunis, yönmusta tamma, joka oli oikeasti ihmisen paras kaveri. Se seurasi omistajaansa mihin vaan, se oli itsevarma ja teki kaikkensa ratsastajansa eteen. Tammalla oli kilpailijan sielu, sen sydän sykki kilparadoille ja korkeille esteille. Kuumana tammana Linnunlaulu ei ollut helpoimmasta päästä ratsastaa, mutta taitava ratsastaja pärjäsi sen kanssa vallan mainiosti.
Kaunis kulomusta Harmooni eli koko elämänsä kasvattajallaan, joten tamman historia on vallan hyvin tiedossa. Kasvattajan mukaan Harmooni oli jo pikkuvarsasta asti todella vahvasti ihmisen tunnetiloja peilaava yksilö. Se tunsi surun ja ilon, se tuli painamaan pään syliin kun harmitti ja oli leikkisä kun ihmiselläkin oli hyvä fiilis. Harmooni säilytti tämän piirteen itsessään koko elämänsä läpi, ja hyvä niin. Tämä piirre hevosessa kuitenkin teki ratsuna olosta välillä hieman haastavaa, sillä ärsyyntyneenä tai huonona päivänä ei sen selkään ollut asiaa. Tamma ei kerennyt kauaa harjoittelemaan ratsun hommia, sillä yhden varsan ja rauhallisesti tehdyn ratsukoulutuksen jälkeen Harmooni menehtyi vakavaan suolenkiertymään.
Harmonikka oli valtavan herkkä ja hyväsieluinen ori. Jos takajalkojen väliin ei katsonut, olisi mustaa hevosta voinut luulla hyvin aikaisin ruunatuksi kaveriksi. Harmonikka kilpaili menestyksekkäästi esteratsastuksessa saavuttaen useita kansallisen tason voittoja. Eläköityessään kilpauraltaan ori pääsi hyvän päänsä takia opettamaan muutaman juniorinkin kilparatsastuksen pariin. Harmonikka periytti muutamalle varsalleen herkkyyttä ja teknistä taitavuuttaan.
Tamma Kuunlilja oli kaunis, reipas ja sielukas kilpahevonen henkeen ja vereen. Se oli kuuma ja herkkä, sillä oli iso laukka ja hyvä kokoamiskyky. Tamma oli kaikkea, mitä kilpahevoselta ikinä haluaisin. Paitsi, se tosiasia, että Kuunlilja jouduttiin lopettamaan nuorena. Muutaman kilpakauden ja kahden kauniin varsan jälkeen tamma oli ottanut osumaa tarhakaverinsa potkusta ja se lopetettiin murtuneen jalan takia suoraan laitumeen. Kuunlilja oli kuitenkin hyväluonteinen, se oli itsevarma ja reipas. Kaikkien onneksi tamma periytti hyviä piirteitään myös molemmille jälkeläisistään.
Hottis on nimensä mukainen kaveri, kuuma ja herkkä ori ihastuttaa ja vihastuttaa väkeä kovaäänisellä hirnunnallaan, machoilullaan ja välillä vähän vallattomalla käytöksellään.
Ori on Salokanteleen alkuperäisiä asukkaita ja mikäli onni suo, se tulee asuttamaan tallia loppuelämänsä. Hottis on Nessan silmäterä, se on parhaimmillaan kisakentillä missä se saa ensinnäkin loistaa ison egonsa kanssa ja toisekseen tehdä sitä, mitä se rakastaa. Mennä kovaa ja liitää korkealta isojen esteiden yli. Ori ei katsele erikoisesteitä, se hyppää niinsanotusti mitä vaan ja mistä vaan, kunhan se luottaa ratsastajaansa. Herkkiksenä Hottis ei siedä vetävää ohjaa, puristavaa pohjetta tai tasapainotonta lisätaakkaa, toisinsanoen ratsastajaa, joka ei ole sen tasolla. Opetusmestariksi orista ei ole, se ei anna virheitä anteeksi, mutta sille, joka osaa kantaa itsensä ja ratsastaa häiritsemättä liikaa hevosta, se antaa kaikkensa.
Hoitaessa Hottis on ihmisen peili, sen luokse ei ole asiaa ahdistunein mielin. Iloinen, hymyilevä hoitaja saa vastaansa leikkisän, mutta kiltin hevosen jota on helppo käsitellä ja hoitaa, se toimii yksinkertaisin jämäköin neuvoin eikä hössötä turhaan. Arka, epäilevä käsittelijä taas saa vastaansa epävarman, machoilevan tapauksen joka saattaa toimia arvaamattomasti. Hottis ennenkaikkea opettaa käsittelijäänsä toimivaan itsevarmasti ja rauhallisesti. Hoitotoimenpiteet itsessään eivät ole ongelma, leikkisä ori toki saattaa välillä olla hiukan ärsyttävä tavallaan nyppiä pipon tupsua tai roikottaa hoitajaansa lenkkarin nauhoista.
Ori on Salokanteleen alkuperäisiä asukkaita ja mikäli onni suo, se tulee asuttamaan tallia loppuelämänsä. Hottis on Nessan silmäterä, se on parhaimmillaan kisakentillä missä se saa ensinnäkin loistaa ison egonsa kanssa ja toisekseen tehdä sitä, mitä se rakastaa. Mennä kovaa ja liitää korkealta isojen esteiden yli. Ori ei katsele erikoisesteitä, se hyppää niinsanotusti mitä vaan ja mistä vaan, kunhan se luottaa ratsastajaansa. Herkkiksenä Hottis ei siedä vetävää ohjaa, puristavaa pohjetta tai tasapainotonta lisätaakkaa, toisinsanoen ratsastajaa, joka ei ole sen tasolla. Opetusmestariksi orista ei ole, se ei anna virheitä anteeksi, mutta sille, joka osaa kantaa itsensä ja ratsastaa häiritsemättä liikaa hevosta, se antaa kaikkensa.
Hoitaessa Hottis on ihmisen peili, sen luokse ei ole asiaa ahdistunein mielin. Iloinen, hymyilevä hoitaja saa vastaansa leikkisän, mutta kiltin hevosen jota on helppo käsitellä ja hoitaa, se toimii yksinkertaisin jämäköin neuvoin eikä hössötä turhaan. Arka, epäilevä käsittelijä taas saa vastaansa epävarman, machoilevan tapauksen joka saattaa toimia arvaamattomasti. Hottis ennenkaikkea opettaa käsittelijäänsä toimivaan itsevarmasti ja rauhallisesti. Hoitotoimenpiteet itsessään eivät ole ongelma, leikkisä ori toki saattaa välillä olla hiukan ärsyttävä tavallaan nyppiä pipon tupsua tai roikottaa hoitajaansa lenkkarin nauhoista.
25.02.2022, jumppatauko Hottiksen kanssa (kirjoittaja Nessa)
Aamupäivän ensimmäinen ratsu oli iki-ihana Hottikseni, Hugo oli käynyt rakentamassa meille jumppasarjan juuri aikaisemmin lanaamalleen kentälle, joten sain kerrankin viettää hetken pidempään tallissa paijaten silmäterääni. Hottiksessa ja sen leikkisässä luonteessa on vaan jotain niin maagista, jos minulla olisi kaikki maailman aika, viettäisin sen varmaan tallissa orin seurana.
Kentälle lähdimme luonnollisesti hyvin varautuneina mahdollisista sään muutoksista, Hottiksella ratsastusloimi ja minulla varavaatteet niin vesisateelle kuin lumituiskullekkin. Näin jälkikäteen sanottuna voin onnekseni todeta, että ihanassa auringonpaisteessa saimme treenata. Hottis oli alusta alkaen reipas, kävi vähän kuumana esteet nähdessään, mutta oli muuten aika tasainen ratsastaa. Alkuun teimme tutun lämmittelyn siirtymisten ja loivien pohkeenväistöjen kanssa, hain joustavuutta orin runkoon ja keskittymistä ratsastajaan. Hottis vastasi hyvin, verryttelyn loppupuolella olin taas tutun kumipallon selässä jonka olisi saanut taivutettua vaikka solmuun.
Jumppasarjaa lähestyimme alkuun vähän epätasaisessa laukassa, Hottis työnsi hyvin takajaloillaan ja selkänsä läpi, mutta kumipalloefektinä se vähän pomppi ja loikki, jolloin askelpituus muuttui jatkuvasti ja tasaisesti lähestyminen oli haastavaa. Treenin edetessä ori kuitenkin sai puhallettua ylimääräiset energiat sekä innostukset pois ja alkoi suorittaa kuuliaisesti. Se jumppasi hienosti selkänsä läpi, nosti jalkansa ketterästi ja suoritti kokoajan korvat hörössä innostuneena. Toistoja emme tehneet loppujen lopuksi kovinkaan monta, mutta miksipä niitä tehdä, kun hymy huulilla sain ratsastaa maailman ihaninta Hottista.
20.04.2022, auringonlaskun maastovilli (kirjoittaja Nessa)
Ihanaa kun on kevät! Aurinkoisen, lämpimän päivän kunniaksi päätin vielä ennen iltahämärää varustaa kulomustan oriini ja kiivetä sen selkään päivän viimeiselle ratsastukselle. Väsyneet lihakseni kuitenkin kieltäytyivät tiukasta koulutreenistä, joten suuntasimme auringonlaskun siivittämänä maastoon.
Nelistäessämme laukkasuoralla onnenkyyneleet valuivat silmistäni. Hottis oli täydellinen, se teki kaiken mitä pyysin ja oli juuri sopiva minulle. Aloin vihdoin ymmärtämään sanontaa, kun itse tekee saa sen mitä haluaa. Laukkasuoran jälkeen ori kävi tuttuun tapaansa kuumana, se steppasi allani ja sain oikeasti pistää viimeisetkin vatsalihaksieni rippeet toimintaan, jotta sain Hottiksen rauhoittumaan.
Iso, voimakas laukka sai orin selän toimimaan, sillä ravi, mitä Hottis suoritti laukkavedon jälkeen oli maagista. Se ehkä oli aavistuksen poissa avuilta ja vauhdikas, mutta se oli jotain niin hienoa. Se tunne, kun ori oikein ponnisti takajaloillaan ja nousi edestä ylös. Se keveys ja iloisuus, korvat töttöröllä teimme lyhyet loppuverryttelyt ja päätimme maastoreissumme iloisin mielin pitkiin loppukäynteihin metsän siimeksessä.
Aamupäivän ensimmäinen ratsu oli iki-ihana Hottikseni, Hugo oli käynyt rakentamassa meille jumppasarjan juuri aikaisemmin lanaamalleen kentälle, joten sain kerrankin viettää hetken pidempään tallissa paijaten silmäterääni. Hottiksessa ja sen leikkisässä luonteessa on vaan jotain niin maagista, jos minulla olisi kaikki maailman aika, viettäisin sen varmaan tallissa orin seurana.
Kentälle lähdimme luonnollisesti hyvin varautuneina mahdollisista sään muutoksista, Hottiksella ratsastusloimi ja minulla varavaatteet niin vesisateelle kuin lumituiskullekkin. Näin jälkikäteen sanottuna voin onnekseni todeta, että ihanassa auringonpaisteessa saimme treenata. Hottis oli alusta alkaen reipas, kävi vähän kuumana esteet nähdessään, mutta oli muuten aika tasainen ratsastaa. Alkuun teimme tutun lämmittelyn siirtymisten ja loivien pohkeenväistöjen kanssa, hain joustavuutta orin runkoon ja keskittymistä ratsastajaan. Hottis vastasi hyvin, verryttelyn loppupuolella olin taas tutun kumipallon selässä jonka olisi saanut taivutettua vaikka solmuun.
Jumppasarjaa lähestyimme alkuun vähän epätasaisessa laukassa, Hottis työnsi hyvin takajaloillaan ja selkänsä läpi, mutta kumipalloefektinä se vähän pomppi ja loikki, jolloin askelpituus muuttui jatkuvasti ja tasaisesti lähestyminen oli haastavaa. Treenin edetessä ori kuitenkin sai puhallettua ylimääräiset energiat sekä innostukset pois ja alkoi suorittaa kuuliaisesti. Se jumppasi hienosti selkänsä läpi, nosti jalkansa ketterästi ja suoritti kokoajan korvat hörössä innostuneena. Toistoja emme tehneet loppujen lopuksi kovinkaan monta, mutta miksipä niitä tehdä, kun hymy huulilla sain ratsastaa maailman ihaninta Hottista.
20.04.2022, auringonlaskun maastovilli (kirjoittaja Nessa)
Ihanaa kun on kevät! Aurinkoisen, lämpimän päivän kunniaksi päätin vielä ennen iltahämärää varustaa kulomustan oriini ja kiivetä sen selkään päivän viimeiselle ratsastukselle. Väsyneet lihakseni kuitenkin kieltäytyivät tiukasta koulutreenistä, joten suuntasimme auringonlaskun siivittämänä maastoon.
Nelistäessämme laukkasuoralla onnenkyyneleet valuivat silmistäni. Hottis oli täydellinen, se teki kaiken mitä pyysin ja oli juuri sopiva minulle. Aloin vihdoin ymmärtämään sanontaa, kun itse tekee saa sen mitä haluaa. Laukkasuoran jälkeen ori kävi tuttuun tapaansa kuumana, se steppasi allani ja sain oikeasti pistää viimeisetkin vatsalihaksieni rippeet toimintaan, jotta sain Hottiksen rauhoittumaan.
Iso, voimakas laukka sai orin selän toimimaan, sillä ravi, mitä Hottis suoritti laukkavedon jälkeen oli maagista. Se ehkä oli aavistuksen poissa avuilta ja vauhdikas, mutta se oli jotain niin hienoa. Se tunne, kun ori oikein ponnisti takajaloillaan ja nousi edestä ylös. Se keveys ja iloisuus, korvat töttöröllä teimme lyhyet loppuverryttelyt ja päätimme maastoreissumme iloisin mielin pitkiin loppukäynteihin metsän siimeksessä.
VIRTUAALITALLI, VIRTUAALIHEVONEN